lauantai 29. marraskuuta 2014

Minä uskon...

Mä oon viime aikoina miettinyt paljon sellaista asiaa kuin uskonto ja nimenomaan juuri sitä mitä se mulle oikeen merkitsee. Mediassa on paljon ollut esillä Raamattu ja uskonto ja se miten noilla kahdella asialla vastustetaan seksuaalivähemmistöjen oikeutta avioitua keskenäään.
Mä en vieläkään tiedä uskonko mä edes Jumalaan. En tiedä tulenko koskaan löytämään vastausta tohon kysymykseen. Yliluonnolliseen uskon tiettyyn pisteeseen asti (esim. enneuniin uskon hyvin vahvasti, koska itsekin näen niitä) ja tavallaan uskon myös Jumalaan, jollain tavalla ainakin.

Tykkään kauniista kirkoista ihan mielettömän paljon, niissä on aina ihanaa käydä. Mun rippipapilla on myös aivan mielettömän hyviä saarnoja, joiden kuuntelemisesta oikeasti pidän. Ne on aika filosofisia ja niistä jää aina monta uutta ajatusta mieleen pohdiskeltavaksi. Oon itse asiassa huomenna menossa adventtikirkkoon laulamaan Hoosiannaa ja kuuntelemaan juuri mun rippipapin saarnaa. 

Paavi Francis on ehdottomasti parasta mitä katoliselle kirkolle on koskaan tapahtunut <3

Olen itse evankelilais - luterilainen. Käydään perheen kanssa ihan vaan pari kertaa vuodessa kirkossa (joulu, adventti, pyhäinpäivä ja pääsiäinen) eikä uskonto näy meillä kotona mitenkään. Pienenä luettiin aina kyllä iltarukoukset ennen nukkumaanmenoa ja on mun vanhemmat uskovaisia, mutta ihanan liberaaleja sellaisia. 
Mulle henkilökohtaisesti uskonto edustaa lähinnä rakkautta ja pyrkimystä tasa - arvoon ja parempaa maailmaa. Jeesus jos kuka on / oli tasa - arvon kannalla, mikä tuntuu lähes aina (valitettavasti) unohtuvan niiltä arvokonservatiivisiltä uskovaisilta, jotka mediassa edustaa. Olen marxilainen feministi ja uskon Jumalaan jollain tavalla. Jokainen uskoo tavallaan ja minä olen päättynyt omasta uskonnostani & Raamatusta poimia rakkauden, tasa - arvon, anteeksiannon sekä suvaitsevaisuuden,

"Älä tuomitse, ettei sinua tuomittaisi" Tää Raamatun pätkä on aina koskettanut mua erityisesti. Jos jotain pitäisi Päivi Räsäselle sanoa, niin haluaisin muistuttaa häntä tuon Raamatun kohdan avulla siitä kuinka Jumala on suvaitsevainen eikä hylkää ketään. Ja niin meidänkin pitäisi olla. 


Olisi taas tosi kiva kuulla teidän mielipiteitä uskonnosta :) Ovatko uskonnot kaiken pahan alku ja juuri, vai ovatko uskonnot itsessään hyviä, mutta ihmiset pahoja vai mitä te olette mieltä asiasta?



Jos joku saa uskonnosta / rukoilemisesta / Jumalasta, on mun mielestä yksi uskonnon tärkeimmistä tehtävistä täyttynyt :) Samoin en voi vain kuin ihailla Pelastusarmeijaa, joka on alusta asti ollut hyvin tasa - arvoinen kristillinen liike ja joka on aina auttanut yhteiskunnan heikoimpia ja eniten kärsiviä. 

perjantai 28. marraskuuta 2014

Onko sosiaallisessa mediassa ok puhua politiikkaa?

Tämä on yksi niistä aiheista, jotka jakavat ihmisiä kahteen eri leiriin: niihin jotka hyväksyvät ja niihin jotka eivät. Osaa kiinnostaa tietää muiden poliittisesta kannasta, osaa ei kiinnosta ollenkaan ja osa on sitä mieltä,  että poliittisten mielipiteiden jakaminen sosiaalisessa mediassa on väärin ja paheksuttavaa. Itse edustan ensimmäistä ihmistyyppiä ja esim. mun Facebook on täynnä poliittisia uutisia ja lehtijuttuja sekä mun omia mielipiteitä.


Mun vanhemmat ei kuitenkaan tätä hyväksy ja on sitä mieltä, että jos huonosti käy voi työpaikka jäädä saamatta tämän takia tai pomo voi antaa potkut. Jos työpaikassa ei tulla hyväksymään mun poliittisia mielipiteitä niin oon vähän sitä mieltä että sellaisesta työpaikasta on vaan hyvä päästä eroon...


Haluisin kovasti (kuten aina) kuulla myös teidän mielipiteitä?  Mitä mieltä ootte ihmisistä jotka jakaa ja levittää omaa poliittista aatettaan Somessa? Onko se ok, suvaittavaa vai väärin? Mä jaan omia poliittisia mielipiteitäni myös ihan oikeessakin elämässä joten miksi en voisi tehdä sitä myös sosiaalisessa mediassa?

keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Tasa-arvoisesta avioliittolaista asiaa!

Eduskunta äänestää ylihuomenna tasa- arvoisen avioliittolain kohtalosta. Juuri ennen tuota äänestystä pidetään eduskuntatalon portailla mielenosoitus tasa - arvoisen avioliittolain puolesta, itse ajattelin mennä. Ja hei, kaikki jotka kannattavat tasa - arvoista avioliittolakia: TULKAA EDUSKUNTATALON PORTAILLE TÄMÄN VIIKON PERJANTAINA KLO 12 OSOITTAMAAN MIELTÄNNE TASA - ARVOISEN AVIOLIITTOLAIN PUOLESTA! :) :) :) :) :)

Jos ei tuosta yllä olevasta kappaleesta jo käynyt selville, niin itse kannatan tasa-arvoista avioliittolakia. Mun mielestä perusedellytys avioliiton perustamiselle pitäisi olla rakkaus ja kunnioitus eikä pelkästään se sukupuoli. Feministinä olen muutenkin sitä mieltä, että sukupuoli ei saa määrätä sitä, mitä ihminen voi tehdä ja ei voi tehdä. Mun mielestä se, että heteroiden lisäksi myös homot ja lesbot voisivat jatkossa mennä naimisiin ei ole keneltäkään pois.

Lähinnä kun olen netistä ja lehdistä lukenut tasa-arvoista avioliittolakia vastustavien henkilöiden perusteluja, hyppää silmille lähinnä kaksi asiaa: 1) homofoobisuus ja 2) pelko siitä, että tasa-arvo vähentäisi sitä vallantunnetta, jonka kokee omaavansa. Kaikista mun lukemistani lehtijutuista ja blogeista, jossa puolustellaan "perinteistä avioliittokäsitystä" paistaa läpi hirveän suuri homofoobisuus. Kaikenlaisia ihan älyttömiä juttuja tulee vastaan, mainittakoon parina esimerkkinä mm. sellaiset lausahdukset kuin " Sellaiset terveiset lähettäisin (homoille), että Suomessa on tasa-arvoinen avioliittolaki. Kaikki saavat mennä naimisiin, jos noudattavat nykyisiä sääntöjä." ja "vähemmistöryhmä saa vallan päättää miten lastemme ja koko Suomen kansan seksikasvatus suuntautuu. En kannata tätä homoliittolakia!" (Yllätys, yllätys, Teuvo Hakkaraisen blogista). 


Toinen juttu mikä pisti silmään oli tietynlainen pelko siitä, että heteroiden oikeuksia jotenkin loukattaisi (miten joku voi edes saada tälläistä skeidaa päähänsä, ihmettelen vaan..), mistä ei tietenkään ole kysymys. Tasa - arvoisessa avioliittolaissa avioliitto halutaan myös heteroiden lisäksi tehdä mahdollista saman sukupuolen edustajien kesken. 


Mainitsin täällä aikaisemmin jo tuon vallan tunteen ja pelon siitä, että sen menettää. Avaan tätä käsitettä hieman Michel Foucaultin erään teorian avulla. Michel Foucault oli sitä mieltä, että hallitseva luokka on aina pyrkinyt käyttämään valtaansa luokittelemella ihmisiä normaaleiksi ja epänormaaleiksi mm. hulluuden ja seksuaalisuuden saralla. Esim. heterot on luokiteltu normaaleiksi, homot ja muut seksuaaliset vähemmistöt taas on aina luokiteltu rikollisiksi, sairauksia tai vaan epänormaaleiksi. Sitten kun kaikista ihmisistä yritetään avioliittolain edessä tehdä tasa - arvoisia, ryhtyy vallitseva luokka, joka pelkää menettävänsä valta - asemansa (tässä tapauksessa homofoobiset heterot) kapinaan. 


Toivon todella, että toi laki menisi läpi nyt perjantaina. Ja jos ei mene, niin sitten ainakin voidaan lopettaa ne puheet Suomesta tasa - arvoisena pohjoismaisena hyvinvointi yhteiskuntana :/

tiistai 25. marraskuuta 2014

Nordean sijoittamistilaisuus

Olin tänään siis Nordean sijoittamistilaisuudessa. Varsin mielenkiintoinen tapahtuma kyseessä ja olin iloinen, että sain kutsun sinne. :) Alussa oli sijoittamisesta pari puhetta ja sen jälkeen sai tehdä kysymyksiä. Puheiden jälkeen oli vuorossa ruoka (ja viiniä, kokista, jaffaa tai vettä). Itse join varsin hyvää punaviiniä ;)


Ruokailun jälkeen oli vuorossa Ville Myllyrinteen stand-up show. Oli ihan ok, vaikken Myllyrinteestä niin kovin paljon välitäkään... Hedberg ja Wickström on mun mielestä paljon parempia.


Nyt istun Starbucksissa juomassa Gingerbread Lattea ja selvittelemässä 3 viinilasillisen jäljiltä hieman pyörivää päätäni... :D Mulla on huomenna äikän esseepreli eli ehkä olisi kannattanut jättää se viimeinen lasillinen juomatta... 


perjantai 21. marraskuuta 2014

Kamalat, ihanat, pelottavat YO-kirjoitukset

Olen siis lukion vikalla luokalla ja kirjoitin nyt syksyllä 3 ainetta tavoitteena valmistua ylioppilaaksi ensi keväänä. Talvella ja keväällä edessä olisi vielä 4 ainetta.
Omalta osalta kirjoitukset menivät ihan hyvin. Ainut mikä jäi vähän harmittamaan on filosofian arvosanan tippuminen E:stä M:ään.
YO- kirjoitukset on super rankka koettelemus, välillä teki kyllä mieli heittää kynä nurkkaan kirjotuksissa, juosta pois, lopettaa lukio ja muuttaa Israeliin ja mennä kibbutzille töihin...

Kirjotin siis ussan, filosofian ja B - ruotsin. Reaaleista  sain molemmista M:än, mikä oli mun tavoitteena. Ruotsista tuli C, mikä myöskin oli mun tavoitteeni. Pystyn näköjään täysin loistavasti yltämään tavoitteisiini, keväällä kirjotan enkun, äikän, hissan ja YH:n. Enkusta on tavoitteena M, äikästä E, YH:sta E ja hissasta L.

Mullakin niihin kirjotuksiin lukeminen meni aika lailla tälläiseksi... :/

Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan ensi keväänä olisi tarkoitus valmistua LEEMMMC -rivillä. Eli M:n papereilla. ;)
Minä jokaisen YO - kirjoituskerran jälkeen :DDDD

YO-kirjoituksista annetaan aika vääränlainen kuva. Ne ei oikeestaan oo yhtään sen pelottavampiakaan kuin tavalliset kokeet. Ite kuvailisin niitä yhtenä isona kokeena, joka sisältää 6 tavallista koetta. Tunti per tehtävä, niin aikakin riittää ihan hyvin :)

Ja jokereihin kannattaa vastata!!!!!! Suosittelisin myös vastaamaan molempiin, jos vaan osaatte. Jokerit syö aikaa (kannattaa vastata 2 konseptin verran), mutta on ne sen arvoisia. Hei, 9 pistettä tavallisen 6 sijasta!!! :D
Olisin tarvinnut tälläisen seinälle... No, keväällä tuollainen sitten on kyllä seinällä :D

Ja jos ne ylppärit mene niin kauheen hyvin, niin ei haittaa! :) Voi mennä kerran uusimaan (2 jos tulee hylsy) ja opiskelemaan pääsee, jos vaan jaksaa lukea pääsykokeisiin ;)
Kaikille muille, jotka kirjoittaa myös keväällä: paljon paljon onnea & tsemppiä!!!! :) <3

tiistai 18. marraskuuta 2014

Onko terveydenhuoltoalalla työskentelevällä oikeus kieltäytyä tekemästä asioita moraalinsa vetoamalla?

Suomessa on viime aikoina paljon keskusteltua abortista ja lähinnä siitä, voidaanko kätilö yms. pakottaa tekemään abortti vaikka se olisi kyseisen henkilön etiikkaa ja moraalia vastaan. Mm. Iltasanomissa on tätä aiheitta käsitelty. Suomessa on myös vireillä lakialoite, joka ajaisi läpi sen, että kätilö saisi vastedes itse päättää tekeekö aborttia vai ei. Tämän lakialoitteen pisti alulle Päivi Räsänen, mikä ei varmaan yllätä ketään.

Abortista keskustellessa olisi hyvä aina pitää tämä mielesssä. 

Itse olen tavallaan tämän lakialoitteen kannalla ja tavallaan en. Mun mielestä pitäisi miettiä voiko todella toimia kätilönä, jos ei pysty työtään kumminkaan hoitamaan 100 %. Tämä henkilö varmaan tiesi, että joutuu abortteja myös työssään tekemään. Tässä kohtaa voisi ehkä miettiä kannattaa hakea kätilöksi vai kenties johonkin muuhun ammattiin terveydenhuoltoalalle.
Olen kuitenkin sitä mieltä, että jos abortin tekeminen on ongelma, tulisi työnantajan tätä kunnioittaa ja määrätä tälläinen henkilö esimerkiksi tekemään vain synnytyksiä.

Gandhi on muuten ihan hyvä tyyppi, mutta tässä asiassa en ole hänen kanssaan yhtään samaa mieltä...

Itse olen ehdottomasti abortin kannalla. Aina tulee olemaan naisia, jotka tulevat raskaaksi huonossa ajankohdassa eivätkä voi / halua lasta saada tuolloin tai ei ollenkaan. Jos ei valtiossa ole laillista sairaalassa tehtyä aborttia voimassa, tekevät nämä ihmiset abortin laittomasti (yleensä abortin tekijä on jokin puoskari, jonka jälkeen pahimmassa tapauksessa on seurauksena kahden viattoman ihmisen kuolema).

En kuitenkaan ymmärrä ihmisiä, jotka päättävät luopua lapsesta tämän vammaisuuden / sairauden takia. Minun mielestäni se on kamalaa, järkyttävää, itsekästä. hirveää. Lapsi on aina lapsi ja ansaitsee tulla rakastetuksi kaikkine vikoineen ja hyvine puolineen - ihan niin kuin jokainen meistä.


Mä en voi sanoin kuvailla kuinka vihaiseksi ja surulliseksi tämä mut tekee.... 

sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Luokkajuhla

Kävin torstaina katsomassa Anna Odellin loistavan elokuvan Luokkajuhla. Kertakaikkiaan mahtavan uber upean hienon mahtavan loistavan täydellinen elokuva. Luulen, että tosta elokuvasta tulee mun vuoden 2014 lempielokuva. :)

SPOILERS!!!!!!!

Elokuva on tavallaan 2 - osainen, ensimmäisessä osassa nähdään lyhytelokuva, joka kertaa luokkakokouksessa, jossa 20 vuoteen vanha luokka tapaa jälleen toisensa. Anna oli kouluaikana koulukiusattu ja menee luokkakokoukseen, jossa yrittää puhua omista kokemuksistaan koulukiusattuna. Muut ihmiset (= koulukiusaajat) eivät tästä kuitenkaan pidä (Anna pilaa heidän iltansa vaikka he itse tekivät Annan elämästä täyttä helvettiä monen vuoden ajan, joka päivä. Tekopyhät paskiaiset!) Lyhytelokuva päättyy siihen, kun Anna häädetetään luokkakokouksesta.

Lyhytelokuva - osuuden jälkeen alkaa elokuvan toinen osa. Oikeasti kävi niin, että Annaa ei edes kutsuttu luokkakokoukseen vaan hän kuuli siitä vasta jälkikäteen. Niinpä Anna alkaa soitella vanhoille luokka"kavereilleen" ja järjestää tapaamisia, joissa näyttää lyhytelokuvan ja haluaa jutella kaikesta siitä mikä tapahtui 20 vuotta sitten, kun kaikkia olivat "vasta" lapsia. Tässäkin osassa Annan koulukiusaajia näyttelevät näyttelijät.

Minua(kin) kiusattiin 5. luokasta 9. luokan alkuun asti. Nuo vuodet olivat elämäni rankimpiani. Varsinkin 6. luokka oli täyttä helvettiä. Kulutin päiväni lähinnä ajatellen eri tapoja tehdä itsemurha, muutenkin vain lähinnä ajelehdin päivästä toiseen, yrittäen jotenkin selvitä elossa kaiken sen paskan läpi, mitä joutui kokemaan. Anna Odell kuvailee kouluaikaansa sanoilla "alituista kamppailua" Nuo vuodet olivat minullekin samanlaista elonjäämiskamppailua. Itse tunsin lähinnä suurta iloa ja onnea peruskoulun päättyessä 9. luokalla (vihdoinkin! Vihdoinkin se on ohi eikä minun tarvitse enää koskaan viettää aikaa näiden kusipäiden kanssa! Ei enään koskaan!)


Itse aloin itkemään, kun olin elokuvaa katsonut sellaiset 10 minuuttia, itkin ihan luokkakokous - kohtauksen loppuun asti. Minulla oli todella häkeltynyt ja outo olo koko loppupäivän ajan. Kun menin illalla nukkumaan, en oikein saanut unta vaan aloin miettiä kaikenlaista. Lopulta kävin läpi kaiken sen mitä peruskoulussa tapahtui. Aloin itkemään ja itkinkin melkein tunnin ajan.Tuntui ihan kuin syvältä sisimmästäni, sydämeni kaikkein pimeimmästä onkalosta olisi auennut jonkinlainen luukku tai rasia ja sieltä olisivat kaikki ne pahat ja pimeät asiat valuneet pois. Minusta tuntui ihan siltä kuin minut olisi parannettu. Ja ehkä niin kävikin.

Olen iloinen, että kävin katsomassa tämän elokuvan ja sen ansiosta onnistuin lopultakin pääsemään yli kaikesta siitä mitä koulussa minulle aikanaan tapahtui. Saatoin pilata jotain sellaista (tapasin yhden pojan ja ihan kaikki meni pieleen koska en uskonut olevani kenenkään rakkauden arvoinen, poika oli vielä mukavin ja ihanin koskaan tapaamani ihminen) jota en olisi halunnut pilata. Siksi toivonkin, että olisin käsitellyt itseni kanssa tiettyjä asioita paljon paljon paljon aikaisemmin enkä vasta nyt. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, vai mitä?
Aivan kuten Annankin tapauksessa - minultakin vietiin elämä ja tulevaisuus. Olen vasta nyt alkanut tuntea itseni 100 % ihmiseksi jälleen. Vaihdoin eri paikkakunnalle lukioon ja oikeastaan jo parin viikon jälkeen aloin tuntemaan itseni jälleen ihmiseksi. Sen 100 % ihmismäisyyden takaisinhankkimiseen on vain mennyt oma aikansa.

”Kuka tahansa voi tulla kiusatuksi. Kaunis, ruma, tyhmä, fiksu. Sitä alkaa käyttäytyä eri tavalla kiusaamisen takia. Ihmisestä tulee hyljeksitty, hän hiljenee ja kutistuu, mutta ei ihminen alun alkaen ole sellainen”, Odell sanoo nyt." 

Näihin sanoihin haluan päättää tämän tekstini. Toivon, että jos olette olleet entisiä koulukiusaajia (toivottavasti ette) pyytäisitte anteeksi paskamaista käytöstänne siltä, jota olette kiusanneet. Se saattaa jopa auttaa kiusattua. Ja jos taas olette olleet itse koulukiusattuja, kuten minä ja Anna Odell ja ihan monet muut, voitte onnitella itseänne siitä, että olette elossa. Voititte taistelun eikä se ollut ihan helppoa. Mutta silti: te olette voittajia. Älkää koskaan unohtako sitä.

P.S Minusta Anna Odell on ihan helvetin rohkea nainen enkä voi kuin vain ihailla häntä.

lauantai 1. marraskuuta 2014

Happy (already past) Halloween! :) (And Have A Great November!)

I hope that everyone had a great Halloween! :) I didn't do nothing special, I just hang out with my family, I also eat pumpkin pie and drink tea, and I watch the Dark Shadows - movie with my parents and little sister(fantastic movie to watch at Halloween, by the way! :p)


Today it's the first day of November (or as we should call it - the Depressiveber :DDDD. I love the invented a brand new words :p)


November is gonna be quite a "normal" month to me, because I have no special plans to November...
But there are some things happening in November that I'm looking forward to. :)


1) Hunger Games: Mockingjay - Part 1 - movie
The premiere of this movie is on 19.11. I loved the books and also the two previous Hunger Games movies. I'm pretty sure that this movie is also gonna be amazing! <3

2) School visit to U.S. Embassy of Finland
We're going to visit next Thursday with my English class to U.S. Embassy. I never had been in embassy before, so I'm very happy that now I have a chance to do so.  Actually, being a ambassador or (doing something else related to international relations) is one of my biggest dreams ;)

3) Father's Day
I like to celebrate Father's and Mother's days. Now I only have to find a perfect card and a present to my father. So I should do some shopping on next week ;)

4) Two concerts 
In my school, there's has traditionally been a two concerts during the autumn semester. Now, the both of them are held in November. For students they only cost 1 euro, so I'm definitely going! 

5) "Class Reunion" - movie
Anna Odell, a famous artist, doesn't get an invitation to her class reunion. She then makes a film about what could have happened if she had went to the reunion and confronted her former bullies. Later she shows the filmed made up confrontation to her former classmates, and documents their reactions." (from IMDB)
So this movie sounds very interesting. I really like to see this one (and probably, I will go to see this movie). We just can't never discuss enough about bullying and how to stop it. I think that this movie is gonna be very good, it just seemed like to be a good movie! :)


Have a great November! :) And try to manage all this darkness (it's not gonna be easy, but luckily the Christmas isn't that far away)! :)